|
Tähänkö
on tultu?
(julkaistu: Barry Uutiset 2/2002)
Viimeinen
Koiramme-lehti (toim. huom.: Koiramme 4/02) julkaisi eri rotujen
lonkkasairaustilastoja. Rotumme komeili ensimmäisenä
92,6%:n tuloksellaan. Mistähän tämä johtuu?
Syitä varmasti löydämme monia, mutta kuinka moni
kasvattaja löytää sen WC:n peilistä. Voimme
sanoa, että bernhardinkoiralle riittää D:n lonkat,
mutta voimmeko sanoa, että tämä jalo koira pystyy
liikkumaan lumihangessa pelastaen ihmisiä. EI! Korkeintaan
se pelastaa aasialaisia heidän ruokapulassaan.
Milloin
rotumme kasvattajat alkavat vihdoin viimein panostaa terveyteen?
Silloinko kun Kennelliiton tilastoissa komeilee täydet 100%
sairaita vai silloin kun rodun jalostaminen kielletään
sen sairauksien vuoksi?
Erosin
Bernhardinkoirayhdistyksen jalostustoimikunnasta, kun syyskokous
2000 sai aikaiseksi "vapaan" pentuvälityksen: kaikki
pentueet ilmoitetaan yhdistyksen pentuvälityksessä jopa
tupla D-yhdistelmä vielä sairaine isovanhempineen vain
maininnalla: ei täytä jalostustavoiteohjelman minimivaatimuksia
lonkkien osalta. Onko oikein, että uusi innokas rodunharrastaja
saa yhdistyksen pentuvälityksestä tietoa tällaisesta
pentueesta, ostaa varmasti sairaan pennun, jonka kanssa ei pysty
harrastamaan mitään liikunnallista lajia ja joka joudutaan
lopettamaan nuorena. He eivät varmaankaan osta uutta bernhardinkoiraa
vaan valitsevat terveemmän rodun.
Mielestäni
on viimeinen hetki käsillä ottaa vakavasti rotumme sairaustilanne
huomioon. Minulle on turha sanoa, että D-lonkkainen bernhardinkoira
on riittävän terve elääkseen edes veteraani-ikään
saati, että perhe voisi harrastaa sen kanssa esimerkiksi
samoilua metsässä. Tai no, voimmehan aina hankkia lumikelkan
kuljettaaksemme koiriamme talvisin ja kesäisin ne ei liiku
muutenkaan.
Olen
edelleen aloitteleva kasvattaja tässä rodussa, vaikka
olen kasvattanut bernhardinkoiria yli kymmenen vuotta ja opiskellut
rodusta kaiken mahdollisen. Silti joka päivä opin uusia
asioita rodustamme. Parhaat hetket olen kokenut lonkkakuvaustilanteessa,
kun pennun omistajalle ilmoitetaan, että lonkat lähtevät
Kennelliittoon A tai B lausunnolla. Tämä tunne voittaa
H-hetket maailmanvoittajanäyttelyssä (ROP-kasvattaja)
1998, WUSB:n näyttely 1995 (BIS-kasvattaja) ja monet muut
voitokkaat hetket, joita kasvattini ovat minulle tuoneet. Tämä
tunne kertoo minulle, että olen valinnut oikean tien kasvattaakseni
mahdollisimman terveitä bernhardinkoiria. Olen ehkä
tinkinyt mahtavasta päästä (mutta pään
voi saada yhdessä sukupolvessa vaan voiko lonkkia), mutta
olen panostanut terveyteen ja pitkäikäisyyteen. Olen
tietoisesti hakenut nartuilleni mahdollisimman terveitä uroksia
myös suvuiltaan ja yrittänyt antaa uusille pennunomistajille
kaiken mahdollisen avun kun koiranpentu kasvaa aikuiseksi.
Ihmettelen
kasvattajia, jotka pystyvät tekemään vuodesta toiseen
sairas-sairas-yhdistelmiä, ja vielä linjaamaan näitä
sairaita yksilöitä. Pystyvätkö he nukkumaan
yönsä omantuntonsa kolkuttamatta. Tarjosin Bernhardinkoirayhdistykselle
tilastoja. "Ei niitä kukaan lue". Onko näin?
Eikö kasvattajia ja rodun harrastajia kiinnosta missä
mennään? Loppuuko meiltä kokonaan terveet linjat
vai jääkö ne muutaman kasvattajan varaan?
Ehdotan,
että seuraavassa Bernhardinkoirayhdistyksen yleiskokouksessa
asiasta keskustellaan vakavasti ja syyskokouksessa kielletään
sairas-sairas-yhdistelmien käyttäminen jalostuksessa.
Ei sairaalla materiaalilla tehtyjä voida niin paljon yliarvostaa,
että niitä tehdään tahallaan lisää
vain näyttelymeriittien takia. Yritetään pysyä
edes jalostustavoiteohjelman minimivaatimuksissa: Jos toinen on
sairas lonkiltaan (C-D) niin toisen tulee olla terve (A-B). Tai
mieluummin laitetaan luvanvaraiseksi D-lonkkaisen koiran jalostuskäyttö.
Vai onko tämä jo mahdoton toteuttaa? Ei varmaakaan kun
ihmiset lukevat Koiramme lehden mainoksen rodustamme: kuvatuista
bernhardinkoirista 92,6 % sairastaa lonkkavikaa!! Asia on tuotava
jäsenistön päätettäväksi Bernhardinkoirayhdistyksen
yleiskokoukseen mahdollisimman pian, ehkä vielä on jotain
tehtävissä.
Odottelen
kannanottoja!
Bernhardinkoiraterveisin
Anne Härkönen
Kennel Jii-Teen
http://www.kolumbus.fi/jiiteen/
PS.
Kennel Jii-Teen jatkaa edelleen kasvatustyötään
huolimatta siitä, ettei rekisteröi joka vuosi kahta
uutta pentuetta, tähdäten terveeseen, hyvinliikkuvaan
ja hyväluonteiseen bernhardinkoiraan. Edelleen kennelin motto
on VÄHÄN MUTTA LAADULLA!
|
