|
Bernhardinkoirien
päätyypeistä
(Julkaistu: Barry Uutiset 3/2004)
Otteeksi
otin tähän bernhardinkoiran rotumääritelmästä
(Nro 61 (Hyväksytty: FCI 19.7.1993, käännös
SKL-FKK 4.2.1998) kohdan, joka käsittelee koiran päätä.
Julkaisen
rotumääritelmän osan vain muistutukseksi, ja lisäksi
jokaisen tulee ottaa huomioon, että rotumääritelmä
on muuttunut tämän vuoden alussa, mutta rotujärjestön
sivulla ei ole vielä julkaistu hyväksyttyä versiota,
joten olen tähän tuonut vanhemman version luettavaksi.
Pää:
Voimakas ja mahtava
Kallo-osa:
Voimakas ja ja leveä, sivusta ja edestä katsottuna hieman
kaareutunut, sivuilla se yhtyy pehmeästi kaartuen voimakkaasti
kehittyneisiin korkeisiin poskiin. Kallon ja kuonon välissä
on hyvin jyrkkä otsapenger. Niskakyhmy on vain kohtalaisen
korostunut. Kulmakaaret ovat voimakkaasti kehittyneet. Otsauurre
alkaa otsapenkereestä, jatkuu kallon yli sen keskiosassa
ja häviää vähitellen niskakyhmyä kohti.
Otsanahka muodostaa silmien yläpuolelle otsauurretta kohti
suuntautuneita ryppyjä. Koiran ollessa tarkkaavainen ne tulevat
voimakkaammin esiin ja silloin myös korvien kiinnityskohta
on edestä katsottuna päälaen tasossa.
Otsapenger:
Erittäin korostunut
Kirsu:
Leveä ja väriltään musta, sieraimet ovat hyvin
avoimet.
Kuono-osa:
Lyhyt ja tasaleveä. Kuononselkä on suora ja siinä
on matala uurre. Kuonon pituus on pienempi kuin syvyys (kuonon
tyvestä mitattuna).
Huulet:
Huulten reunat ovat mustat, ylähuulet ovat voimakkaasti kehittyneet
ja alahuulten päällä riippuvat ja muodostavat laajan
kaaren kohti kirsua. Suupielet ovat näkyvissä.
Hampaat/purenta:
Voimakas, säännöllinen ja täydellinen leikkaava
tai tasapurenta. Käännetty leikkaava purenta on sallittu.
Yhden P1-hampaan puuttuminen sallitaan.
Silmät:
Keskikokoiset ja kohtuullisen syvällä sijaitsevat, väriltään
tummanruskeasta pähkinänruskeaan, ilme on ystävällinen.
Silmäluomien reunat ovat mahdollisimman tiiviit ja täydellisesti
pigmentoituneet. Luonnollisen tiiviit luomet ovat toivottavat.
Pieni poimu yläluomessa ja pieni poimu, jossa näkyy
hieman alaluomen sidekudosta sallitaan.
Korvat:
Keskikokoiset, korkealle ja leveästi kiinnittyneet, korvan
tyvirusto on voimakkaasti kehittynyt. Korvalehdet ovat pehmeät,
kolmionmuotoiset, kärjestään pyöristyneet,
takareunastaan hieman ulkonevat ja etureunasta posken myötäiset.
Seuraavasta
kuvasta selviää pään oikeat mittasuhteet,
kun tutkitaan pään piirteitä edestä katsottuna.
Oikea tyyppi on vihreän värinen. Kuvista selviää
mittasuhteiden muuttuminen erilaisilla päätyypeillä.
Kuvasta
selviää myös hyvin, kuinka kallo-osa on muotoutunut
ja mitkä tyypit eivät ole toivottavia. Tämän
kuvan kanssa voi jokainen tutkiskella koiransa päätä
edestä päin, ja todeta mikä siinä on hyvää
ja mikä huonoa.
Alla
olevassa kuvassa on selvitetty maailmalla vallitsevat päätyypit.
Lisäksi on näiden tyyppien sekoituksia ja vanhoja päätyyppejä,
joita löytää tänä päivänä
lähinnä kirjojen ja lehtien kuvista. (Tanskalainen bernhardinkoirakirja
selvittää seikkaperäisesti kuvin minkälaisia
päätyyppejä siellä on ollut ennen vanhaan).
1.
saksalainen
2. uusi sveitsiläinen
3. vanha sveitsiläinen
4. englantilainen
5. vanha saksalainen
6. amerikkalainen
Seuraavasta
kuvasta selviää kuonon oikeat (vihreä) ja väärät
(oranssi) mittasuhteet.
Kun
haluat tutkia oman koirasi pään mittasuhteita niin ota
valokuva koirasi päästä sivusta ja edestä
("ilme terävänä"), niin on paljon helpompi
opetella tutkimaan koiran pään anatomiaa.
Viimeisessä
kuvassa on selvitetty oikea päätyyppi sivulta (vihreä)
ja hylättävät tyypit (oranssi).
Seuraavassa
osassa valoitan hiukan bernhardinkoiran
rakennetta.
T.
Tintti
|
